Urheilussa yksi henkisen valmentautumisen käytetyimmistä harjoitteista on mielikuvaharjoittelu. Tähän ei tarvita erillistä valmentajaa, sillä harjoittelun toteuttamiseen riittää ripaus mielikuvitusta.
Jalkapalloilija Mikael Forssell kertoo kirjassaan "Vielä yksi maali", kuinka "liitin jo pienempänä unelmoinnin osaksi treenaamista. Joharista (Johanneksen kenttä) tai Seppäristä (Sepänpuisto) tuli virtuaalinen superstadion. Kuvittelin kentän tyhjille laitamille 60 000 fania hurraamaan".
Toinen jalkapalloilija Aki Riihilahti vannoo mielikuvaharjoittelun voimaan. Kyseinen harjoite on kuulunut itsestään selvänä hänen harjoitusrepertoaariinsa jo vuosia.
- Jalkapallossa se ei ole yhtä systemaattista kuin joissain muissa lajeissa. Jalkapallossa monet huippu-urheilijat tekevät mielikuvaharjoitteita tiedostamattaan, Riihilahti sanoi.
- Käytän harjoittelua muun muassa, kun käyn pelit mielessäni läpi. Varsinkin loukkaantumisen aikana mielikuvaharjoittelusta on apua. Kuntosalilla kuuntelen musiikkia ja pyrin keskittymään ja sulkemaan kaiken muun ympäriltäni ja näin pääsemään niin sanottuun flow-tilaan, Riihilahti valotti.
Mäkihypyn päävalmentaja Tommi Nikusen mukaan mentaalinen puoli on lajissa koko ajan mukana, sillä onnistuminen on niin paljon itseluottamuksesta kiinni.
- Mäkihypyssä on oltava ajatus koko ajan mukana eikä pelkkään hyppelyyn ole varaa, sillä liikerata voi lähteä urautumaan väärin. Jokaiseen hyppyyn täytyy keskittyä kuin kisahyppyyn, Nikunen kertoi.
Pesäpallossa Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Janne Vuorinen pitää henkistä valmentautumista erittäin tärkeänä. Hän korostaa kuitenkin olevansa suoran toiminnan pesäpallovalmentaja.